VaMuKassa hyödynnetään myös muita taideaineita

JAMKin musiikkikasvatuksen lehtori Leena Pantsu on tehnyt lisensiaatintutkielmansa taideaineiden integraatiosta musiikinopetuksessa. Tällä sivulla on lyhyt kuvaus tutkimuksen pääpiirteistä.

 

Taideaineiden integraatio musiikinopetuksessa

Lasten taidekasvatuksesta puhuttaessa on hyvä tiedostaa, että lapsen taiteisiin liittyvä esteettinen kokemus on kokonaisvaltainen sekä toiminnallinen ja se on kiinteästi yhteydessä muihin elämän alueisiin (Dewey). Kun otetaan vielä huomioon näkemys vauvaikäisen tavasta hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti, eri aistipiireille yhteisinä hahmoina (Stern), on luontevaa ajatella varhaisiän taidekasvatuksen olevan parhaimmillaan elämyksellistä ja kokemuksellista, moniaistisuuteen perustuvaa. Näin ollen Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa on lähdetty kehittämään musiikkiin integroidun taidekasvatuksen toimintamallia.

Integroidulla taidekasvatuksella tarkoitetaan eri taideaineiden yhdistämistä kokonaisuudeksi yhteisen teeman puitteissa yhteiseen tavoitteeseen pyrittäessä. Musiikin opetuksessa perustana ovat musiikkikasvatuksen työtavat laulaminen, loruileminen, soittaminen, kuunteleminen sekä liikkuminen ja tanssiminen. Mukaan toimintaan on otettu kuitenkin myös kuvallista ilmaisua, sanataidetta ja nukketeatteria. Integrointi on eräänlaista toimintojen yhteen liittämistä, lapsen aktiivisuutta painottavaa kasvatusta ja se tukee myös hänen kokonaisvaltaista kehittymistään.

Muskaristudiossa toiminta alkoi vuonna 2005, jolloin alkoi Tanssivauvat -kokeilu musiikin- ja tanssinopettajan yhteistyönä. Myöhemmin toimintaa laajennettiin leikki-ikäisten lasten musiikin, tanssin ja kuvataiteen integraatioryhmäksi, jossa on mukana myös kuvataideopettaja. Lisäksi taideaineiden integraatio on ollut toimintatapana vauva – ja lapsiperheille suunnatuissa lyhytkestoisissa monitaiteellisissa workshopeissa sekä taiteilijaryhmä Tätitrion esityksissä.

 

Miksi heti elämän alusta alkaen?

Tutkimuksissa on todettu, että alle 7-vuotiaana saadut musiikkikokemukset vaikuttavat eniten aivotoiminnan kehittymiseen ja parantavat lapsen tarkkaavaisuus- ja keskittymiskykyä. Musiikin kautta lapsi oppii hahmottamaan oman ”minänsä”, toiset ihmiset ja koko elämänsä. Musiikki kehittää lapsen mielikuvitusta ja luovuutta. Lapsen luovuuden, itseilmaisun, esteettisen ja emotionaalisen kokemisen painottaminen liittyvät enemmän yksilön persoonallisuuden tukemiseen ja kehittämiseen kuin puhtaasti musiikillisten perusasioiden kehittämiseen.

Taidekasvatuksen merkitystä voidaan tarkastella myös perheiden hyvinvoinnin kannalta. Perheen yhteinen harrastus tukee lapsen kokonaiskasvua, vahvistaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhdetta, kasvattaa sosiaalisuutta sekä perheen yhteiset musiikki- ja taide-elämykset antavat voimavaroja tulevaisuutta varten.

Tutkimuksessa, joka käsitteli musiikkiin integroitua taidekasvatusta osana vauvaperheiden elämää (Pantsu 2010) todettiin, että taidekasvatus on parhaimmillaan, kun se on osana arkielämää eli ”Taide on elämän keskellä”. Merkittävimpänä tekijänä käytännössä ovat vauvan ja vanhemman yhdessä koetut positiiviset esteettiset kokemukset ja elämykset. Ne herättävät lapsessa luontaisen kiinnostuksen ja rakkauden taiteita ja ilmaisua kohtaan, joka voi olla tärkeä henkinen voimavara aikuisena. Toisena keskeisenä tavoitteena on vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Vanhempien motivoiminen ja rohkaisemien taiteisiin on toiminnan onnistumisen edellytyksenä. Kotiympäristö ja vanhemmat ovat avainasemassa, mitä vauva ja lapsi kokee ja näkee ympärillään, saako hän positiivisia kokemuksia taiteiden maailmasta ja taiteellisesta toiminnasta. Musiikki- ja taidekasvatus on erinomainen apuväline vauvan kokonaisvaltaisen kehityksen ja moniaistisen ympäristön havaitsemisen tukemisessa, sekä persoonallisuuden eri osa-alueiden rikastuttajana.

 

Musiikkiin integroidun taidekasvatuksen praktinen malli n:o 1. (pdf)

 

Tutkimusaineiston perusteella muotoutui praktinen malli, jossa tulee esille musiikkiin integroidun taidekasvatuksen ikävaiheittainen eteneminen vauvaiässä. Merkittävintä varhaisiän musiikinopetuksen kannalta on kolmas vaihe, johon on yhdistetty pedagogisen ryhmätoiminnan ja primaarin integroinnin vaiheet. On tärkeää, että musiikki ja muut taiteet ovat mukana arjen keskellä kotona, mutta kerran viikossa tapahtuva ohjattu pedagoginen toiminta on tärkeänä tukena vanhemmille. Varhaisiän musiikinopetuksesta saavat lapset sekä vanhemmat musiikillista tieto-taitoa ja innostusta, ideoita, joita voidaan kotona yhdessä soveltaa.

 

Musiikkiin integroidun taidekasvatuksen ikävaiheittain etenevä praktinen malli n:o 2. (pdf)

 

 

Lue lisää

MoCap - Liiketutkimus

Tsekkaa miten musa liikuttaa mua!