Harjun alue

Urheilutoiminta Jyväskylässä on ollut 1930-luvulla tärkeä osa kaupungin elämää. Siihen on kuulunut niin urheiluseuroja kuin aktiivisia valmentajia, jotka ovat pitäneet urheilulajeja yllä ja tuoneet Jyväskylään uusia lajeja.¹ Harjun urheilukenttä vihittiin käyttöön 1926. Sijoituspaikasta oli kiistelty pitkään, ennen kuin Harjun alue lopulta voitti.

Arkkitehti G. Wahlroosin suunnittelemat harmaakiviset portaat valmistuivat Harjulle 1925,² ja ne nimettiin Neron portaiksi. Alun perin niiden oli tarkoitus Harjun laella päättyä johonkin, kuten ravintolaan, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. Myös Keski-Suomen museo suunniteltiin sijoitettavaksi Harjun näkötorniin, mutta tämäkin suunnitelma hylättiin. Harjun ensimmäinen näkötorni, Ihantola, rakennettiin alueen korkeimmalle kohdalle vuonna 1887.³

Näkymä Harjulta kohden Torikadun ja Harjukadun kulmausta. 1921–1924, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Harjun vanha näkötorni. Valokuvaaja Otto Emil Närhi, 1920–1930, Keski-Suomen museo.

Ylioppilas Pekka Kyytinen ihailemassa Jyväskylän maisemia Neron portailla Harjulla. Valokuvaaja Kyytinen Pekka, 1930–1933, Keski-Suomen museo.

Harjun puistoalue alkoi vakiinnuttaa rooliaan virkistyskäytössä urheilukentän ja näkötornin valmistuttua.⁴

Suojeluskunnan juoksukilpailun lähtö Harjun kentällä. 1926−1937, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Jyväskylän seudulla toimi 1930-luvulla useita urheiluseuroja. Usein seurojen jäsenistö jakautui suojeluskunnan ja työväenliikkeen välille. Työväenliikkeen voimistuttua Suurlakon jälkeen oli työväellä usein erilliset seuransa ja porvaristolla omansa samassa urheilulajissa.⁵ Seurat myös kilpailivat keskenään.

Kuulantyöntökilpailu Harjun urheilukentällä. 1925–1930, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Kadun päällystystyö Harjukadulla (nyk. Yliopistonkatu). Valokuvaaja Jaakko Rusanen, 1939, Keski-Suomen museo.

Sodan uhatessa Harjun alueen maasto soveltui myös väestönsuojien rakennukseen.⁶

Miehet kaivamassa sirpalesuojia Jyväskylän Harjulla. Valokuvaaja Antti Pänkäläinen, 1939–1940, Keski-Suomen museo.

Vihje seuraavalle rastille

Puistokoulu. QR-koodi löytyy koulun portin vierestä Puistokadun varrelta.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Tommila 1972, 670−671.
[2] Tommila 1972, 345−347.
[3] Keski-Suomen maakuntakaava, 10.
[4] Tommila 1972, 343−352.
[5] Tommila 1972, 556.
[6] Tommila 1972, 562.

Lähteet

Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite, Keski-Suomen liitto. Verkossa: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa (pdf).

Tommila, P. (1972). Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965: I. [Jyväskylä]: Jyväskylän kaupunki.