Artikkelit

Miten Nunnia ja konnia -musikaalin ensemble harjoittelee lauluosuuksia? Mihin asioihin isona joukkona laulaessa tulee kiinnittää huomiota? Onko harjoituksissa kivaa ja tarvitseeko treenejä varten jotenkin valmistautua etukäteen?

Minä olen Niina Havu ja kuulun Nunnia ja konnia -musikaalin ensembleen eli näyttelen erästä nunnaa, taksikuskia ja tarjoilijaa. Opiskelen toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi pääaineenani pop/jazz-laulu. Laulaminen on vahvuusalueeni, kun taas näytteleminen on minulle vielä aika uutta, sillä olen ollut ennen tätä produktiota näyttelemässä vain Amelie-musikaalissa viime kesänä. Kuitenkin viime kesän innoittamana päätin hakea myös tähän musikaaliin.

Meillä on kerran viikossa laulutreenit, jotka kestävät kaksi tuntia. Paikalla ovat yleensä kaikki näyttelijät hieman toki riippuen kappaleista, mitä sillä kerralla käydään läpi. Esimerkiksi miesääniä ei ole kuin vain muutamassa ensemblelauluosuuksia sisältävässä kappaleessa. Oletuksena on, että jokainen on harjoitellut oman laulustemmansa kuntoon ennen yhteisiä treenejä. Harjoituksissa ei siis käytetä aikaa stemmojen opetteluun, vaan keskitytään muun muassa yhtenäiseen sointiin ja fraseeraukseen. Laulutreeneissä istutaan stemmoittain eli samaa ääntä laulavat ovat vierekkäin. Itse laulan tässä musikaalissa ykkössopraanoa. Stemmajaot on tehnyt laulunohjaajamme Kaija Kivioja, mutta myös omat toiveet on otettu huomioon. Stemmat ovat suurimmilta osin kaksi- tai kolmiäänisiä, mutta myös neliäänisiä ja sitäkin laajempia osuuksia löytyy. Ensemblen jäsenillä on myös soolo-osuuksia esimerkiksi Nunnan elämää -kappaleessa.

Ensin lauletaan työstettävä kappale läpi. Harjoituksissa käytetään instrumentaali taustanauhoja, joiden mukana lauletaan. Melkein kaikissa biiseissä on vamp-kohtia, joissa tulee esimerkiksi repliikkejä tai näyttämöllä tapahtuu jotain muuta, jonka kesto saattaa vaihdella. Näiden takia valmiiden taustanauhojen kanssa harjoittelu ei ole täysin ongelmatonta, mutta ne auttavat silti paljon hahmottamaan kappaletta. Läpimenon jälkeen biisiä lauletaan pienissä pätkissä ja hankalia kohtia hiotaan tarvittaessa stemmoittain ilman taustanauhaa. Lopuksi äänitetään kokonainen otto tai pätkiä harjoitellusta kappaleesta. Äänitteet ovat hyvä tuki itsenäiseen harjoitteluun ja niistä myös kuulee kokonaisuuden, jota voi olla hankala kuulla itse laulamistilanteessa.

Fraseeraus on yksi tärkeimmistä asioista, johon harjoituksissa kiinnitetään huomiota. Ennen yhteisiä treenejä Kaija on lähettänyt esimerkkiäänitteet sillä viikolla käytävän kappaleen oikeanlaisesta fraseerauksesta. Nunnia ja konnia -musikaali on alun perin englanniksi eli kaikki laulujen sanat on käännetty englannista suomen kielelle. Se tuo oman haasteensa, koska se mikä laulufraasin sanojen rytmi on ollut englanniksi laulettaessa, ei toimikaan aina yhtä hyvin suomenkielisillä sanoilla. Myös koska kyseessä on musikaali, on kappaleiden tekstit erityisen tärkeitä ja ne vievät tarinaa hurjasti eteenpäin. Sanoista täytyy siis saada hyvin selvää, jotta katsoja pysyy juonessa mukana myös laulujen aikana.

Yhtenäinen sointi on myös asia, jota harjoitellaan. Jokaisella on omanlaisensa persoonallinen lauluääni mutta ensemblessä laulaessa näiden äänien tulisi sulautua yhteen ja tulla kuin ”yhdestä suusta”. Äänien välillä on sopiva balanssi eikä kenenkään ääni pomppaa esiin joukosta liikaa. Musikaalinuotteihin on esimerkiksi voitu kirjoittaa ”floaty, no vibrato” tai ”nasal”, jotka antavat suuntaa toivotuista laulusoundeista. Myös äänten saman kestoiset pituudet auttavat yhtenäiseen sointiin.

Itse pidän todella paljon ensemblen laulutreeneistä. On mukavaa, kun voi välillä keskittyä pelkästään laulamiseen eikä tarvitse vielä yhdistää esimerkiksi tanssiliikkeitä laulun rinnalle. Tässä Nunnia ja konnia -musikaalissa on ihan huippua gospelhenkistä musiikkia, jota on kivaa laulaa. Yhdessä laulaminen on ylipäätään todella hauskaa, varsinkin näin mahtavalla ja taitavalla porukalla!