Keski-Suomen museo

1930-luvun alussa levisi Jyväskylässä ajatus maakuntamuseosta, joka keräisi ja tallentaisi Keski-Suomen historiaa. Museosta kaavailtiin ensin Harjun rinteelle tuotavaa ulkoilmamuseota, jonne siirrettäisiin keskisuomalaisia taloja ulkorakennuksineen. Museon oli määrä esitellä Keski-Suomen maalaiselämän tarve- ja työkaluja samoin kuin porvari- ja säätyläiselämää. Lisäksi pidettiin tärkeänä tallentaa Keski-Suomen luontoa, kirkollista esineistöä, taidetta, käsitöitä, teollisuutta ja kirjallista materiaalia.¹ Museohankkeessa korostettiin alusta asti museon merkitystä opetusvälineenä, oltiinhan vanhassa ja merkittävässä koulukaupungissa!² Varsinaista museorakennusta kaavailtiin rakennettavaksi harjun laelle näkötornin yhteyteen, joka oli jo tuolloin suosittu vierailukohde matkailijoiden keskuudessa.³

Virallinen museon perustamispäätös tehtiin 11.1.1931 Keski-Suomen Maakuntaliiton ja Ylioppilaskerhon järjestämillä museopäivillä, jossa valittiin seitsemänhenkinen museovaliokunta hoitamaan museon asioita. Vuoden 1931 alussa perustettiin myös Keski-Suomen museoyhdistys, jonka tehtävänä oli edistää ja ylläpitää Keski-Suomen museota.⁴ Juuri perustettu museo sai hyvän alun toiminnalleen, kun tohtorinna Charlotte Parviainen ja hänen poikansa Valter lahjoittivat museon perustamistarkoituksiin 25 000 markkaa. Kauppaneuvos Hanna Parviainen puolestaan lupasi järjestää museolle väliaikaiset tilat museoesineiden säilyttämistä varten. Tilat löytyivät Parviaisen talon pihapiirin kaksikerroksisesta tiilirakennuksesta. Rakennusta pidettiin tilapäisratkaisuna ja varsinaisen museorakennuksen toivottiin valmistuvan kaupungin 100-vuotisjuhliin, eli vuoteen 1937 mennessä.⁵

Keski-Suomen museon ensimmäisen museorakennuksen julkisivu Cygnaeuksenkadun varrella 1960-luvulla. Kuvan ottamisen aikaan museo oli muuttanut jo uuteen museorakennukseensa Ruusupuistoon. Kuvaaja Taito Mörk, 1966, Keski-Suomen museo.

Museon kokoelmat karttuivat aluksi nopeasti lahjoitusten avulla. Marraskuussa 1931 kokoelmiin kuului jo n. 1500 esinettä, joiden luetteloinnista ja säilyttämisestä huolehti museonhoitajaksi valittu seminaarin kuvaamataidon lehtori T. Ojala.⁶ 1930-luvun kuluessa keräily kuitenkin vaikeutui pula-ajan takia.⁷

Museon avajaisjuhlia vietettiin 15.5.1932 Yhteislyseolla, jonka juhlasali oli täynnä vieraita. Juhlassa kuultiin puheita sekä naiskuoro Vappujen ja Amatööriorkesterin esitykset. Juhlan jälkeen kutsuvieraat pääsivät tutustumaan museon näyttelyihin.⁸ Museorakennuksessa oli kuusi huonetta, joista yhteen sisustettiin keskisuomalaisen herrasväen asuntokulttuuria edustava, kauppaneuvos Johan Parviaisen 1800-luvun lopun työhuone. Rakennuksen muihin huoneisiin sijoitettiin työkaluista ja aseista kertova näyttely, maito- ja ruokataloustavaroita, liikuntavälineitä, käsitöitä ja keramiikkaa.⁹ Tilanahtaudestaan huolimatta museo keräsi asiakkailtaan kiitosta aistikkuudellaan sekä edustavuudellaan. Kesän aikana siellä kävi runsaasti vierailijoita.¹⁰

Johan Parviaisen työhuone museorakennuksessa. Kuvaaja Hilma Jokinen (o.s. Helin), 1932–1939, Keski-Suomen museo.

1930-luvun loppua kohden kokoelmien karttuessa tilanahtaus kävi yhä tukalammaksi ja varsinaista museorakennusta varten yritettiin kiivaasti kerätä varoja. Nuorisoseurat ja erityisesti Keskisuomalainen Osuuskunta olivat ahkerasti mukana museon toiminnassa.¹¹ Toivottua varsinaista museorakennusta ei kuitenkaan saatu kaupungin 100-vuotisjuhliin mennessä. Tästä johtuen Keski-Suomen museo toimi Parviaisen talon tontilla 1960-luvun alkuun asti, jolloin museo vihdoin pääsi muuttamaan isompaan museorakennukseen Ruusupuistoon.¹²

Parviaisen talo Cygnaeuksenkadun ja Kauppakadun kulmasta kuvattuna. Kuvaaja Gustaf Albert Stoore, 1900–1915, Keski-Suomen museo.

Vihje seuraavalle rastille

Harju. QR-koodi löytyy reippailemalla Neronportaat ylös asti.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Keskisuomalainen 29.4.1931 no 96; 23.5.1931 no 115.
[2] Keskisuomalainen 11.1.1931 no 7.
[3] Keskisuomalainen 11.1.1931 no 7; 8.8.1931 no 178.
[4] Keskisuomalainen 13.1.1931 no 8; 23.5.1931 no 115.
[5] Jäppinen 2017, 73–74.
[6] Jäppinen 2017, 76.
[7] Keskisuomalainen 5.11.1931 no 254.
[8] Keskisuomalainen 18.5.1932 no 110.
[9] Jäppinen 2017, 77. Keskisuomalainen 12.5.1932 no 106.
[10] Keskisuomalainen 28.10.1932 no 248.
[11] Keskisuomalainen 28.5. 1932 no 119; 8.1.1933 no 5; 23.3.1937 no 66.
[12] Jäppinen 2017, 76.

Lähteet

Keskisuomalainen:
11.1.1931 no 7
13.1.1931 no 8
29.4.1931 no 96
23.5.1931 no 115
8.8.1931 no 178
5.11.1931 no 254
12.5.1932 no 106
18.5.1932 no 110
28.5. 1932 no 119
28.10.1932 no 248
8.1.1933 no 5
23.3.1937 no 66

Jäppinen, Jussi (2017) Kadonnutta kaupunkia etsimässä. Tarinoita Jyväskylän puretuista rakennuksista. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy.