Kunnallistalo

Vaasan lääninarkkitehti Karl Wilhelm Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen Jyväskylän Kunnallistalo valmistui vuonna 1899. Rakennuksen viralliseksi nimeksi vaihdettiin vuonna 1927 Kaupungintalo, mutta Kunnallistalo-nimitystä käytettiin kuitenkin vielä laajasti 1930-luvulla. Kunnallistalo suunniteltiin kaupungin hallinnolliseksi keskukseksi, mutta sillä oli myös kulttuurillista merkitystä. Rakennus on toiminut alusta asti yhdistysten ja seurojen tilana sekä erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Lisäksi rakennuksessa on aikanaan toiminut myös Suomen Pankki, Kaupungin kirjasto ja lukusali, huutokauppakamari sekä poliisikamari.¹

Kunnallistalolla olleet toimisto- ja kokoushuoneet keskitettiin rakennuksen matalampiin sivuosiin, kun taas korkeampaan keskiosaan sijoitettiin juhlava pääsisäänkäynti eteishalleineen ja paraatiportaikkoineen. Toisessa kerroksessa oli suuri juhlasali ja näyttämö, jossa vietettiin monia jyväskyläläisille tärkeitä yhteisöllisiä ja kulttuurillisia tilaisuuksia kuten iltamia, konsertteja, näytelmiä ja tanssiaisia. Samasta kerroksesta löytyi myös kokoushuoneita seuroille.²

Kaupungintalon julkisivu. Valokuvaamo Päijänne, 1920–1930, Keski-Suomen museo.

Juhlatilaisuus Kaupungintalon juhlasalissa. Kuvaaja Jaakko Rusanen, 1925–1935, Keski-Suomen museo.

Hyvän esimerkin Kunnallistalon kulttuuritoiminnasta tarjoaa muun muassa naiskuoro Vaput. Vaput on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista naiskuoroista. He esiintyivät Kunnallistalolla useasti 1930-luvun aikana erilaisissa iltamissa sekä kuoron omissa kevätkonserteissa.³

1800-luvun lopulta lähtien seminaarilla oli ollut suuri vaikutus jyväskyläläiseen musiikkielämään myös seminaarin ulkopuolella. Naiskuoro Vaput saivat alkunsa laulunopettajan Alli Hannikaisen aloitteesta jo vuonna 1906, ja päätös oikean kuoron perustamisesta syntyi vuonna 1910.⁴ 1900-luvun alussa kuoro esiintyi useissa perhe- ja lauluiltamissa, joita pidettiin yleensä Hotelli Wahlgrenin juhlasalissa tai Kunnallistalolla. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin vuonna 1916 Naisseminaarin juhlasalissa.⁵

Naiskuoro Vaput 1900-luvun alussa johtajansa ja kuoron perustajan, Alli Hannikaisen kanssa. Alli Hannikainen istuu kuvassa etualalla sylissään kukkia. Kuvaaja Olga Höglund-Oksanen, 1916, Keski-Suomen museo.

Ahkeran harjoittelun ja kuorolle sävelletyn uuden suomenkielisen naiskuoromusiikin avulla Vaput onnistui vakuuttamaan jyväskyläläisen yleisön. Kuoro nousi muutamassa vuodessa arvostetuksi osaksi kaupungin musiikkielämää aikana, jolloin naiskuorotoimintaa ei juuri arvostettu.⁶ 1930-luku oli kuorolle merkittävää aikaa muun muassa yhdistykseksi rekisteröitymisen ansiosta. Vuosikymmenen aikana Vaput harjoittelivat ja esiintyivät ahkerasti ja tekivät esiintymismatkoja Kuopioon, Pieksämäelle ja Äänekoskelle.⁷

Vasemmalla seisoo frakkiin pukeutunut toimittaja Torsten Kaukoranta, joka toimi Vappujen kuoronjohtajana vuosina 1928–1932. Hänen vieressään oikealla seisoo solisti Helmi Tiihonen. Kuorolaiset ovat tapansa mukaan pukeutuneet vaaleisiin leninkeihin. Kuvaaja Jaakko Rusanen, 1928–1932, Keski-Suomen museo.

Vaput esiintyivät mielellään isoveljensä Mieskuoro Sirkkojen kanssa. 3.5.1932 Vaput haastoivat sanomalehti Keskisuomalaisessa Sirkat laulukilpailuun.⁸ Sirkat ottivat haasteen vastaan ja yhteiskonsertti pidettiin Floranpäivänä eli 13.5. Kunnallistalon juhlasalissa. Kilvasta käytiin keskustelua jo etukäteen ja sanomalehti Keskisuomalainen houkutteli lukijoitaan Kaupungintalolle kuulemaan ”vuosisadan suurinta voimainmittelyä”, tai kuten useammassa lehdessä leikkisästi todettiin, ”kilparääyntää”.⁹ Vappujen johtaja Torsten Kaukoranta oli harjoituttanut kuorolla runsaasti uusia lauluja kilpailua varten ja Vappujen esitys olikin onnistunut. Yleisö kuitenkin äänesti kilpailun voittajaksi Sirkat, joskin jälkikäteen epäiltiin äänestyksessä olleen mukana vilunkipeliä.¹⁰

Keskisuomalainen 3.5.1932 no 99.

Keväällä 1933 Vappujen kuoronjohtajaksi tuli säveltäjä ja musiikinopettaja Juhani Pohjanmies, jonka monet sävellykset olivat saaneet kantaesityksensä Vappujen konserteissa. Pohjanmies harjoitutti kuoroaan erittäin ahkerasti ja vuoden 1933 kevätkonsertti Kunnallistalossa olikin suurmenestys.¹¹ Pohjanmies ei kuitenkaan ehtinyt toimia kuoron johtajana kuin muutaman vuoden ennen kuin muutti Helsinkiin. Siitä johtuen Vaput joutuivat pitämään Kunnallistalossa järjestetyn 25-vuotisjuhlakonserttinsa ilman varsinaista kuoronjohtajaa. Konserttia johtivat Vappujen entiset kuoronjohtajat Alli Hannikainen, Tyyne Jussila ja Juhani Pohjanmies. Esiintymisasuina kuorolla oli heidän oman perinteensä mukaisesti valkoiset asut. Siitä kuoro oli saanut kutsumanimensä ”Allin valkoinen kuoro”. Juhlakonsertti oli merkittävä musiikillinen tilaisuus kaupungissa ja keräsi yleisöä kaukaakin.¹²

Keskisuomalainen 5.5.1935 no 102.

Napsauta kuunnellaksesi Vappujen laulu Sydän, säv. Juhani Pohjanmies, san. V.A. Koskenniemi. Pianosäestys Hannele Wilkman. Sydän sai kantaesityksensä 20.4.1934 Suojan talon juhlasalissa pidetyssä kevätkonsertissa, jossa kuoron säestäjänä toimi Jyväskylän Amatööriorkesteri. Konsertti oli onnistunut ja keräsi yleisöltä kiitosta.¹³

Lisätietoja Vapuista: https://www.vaput.com/

Kulttuurikierroksen päätös

Kulttuurikierros on nyt paketissa. Kiitos kierroksen kulkemisesta, toivottavasti se oli mielenkiintoinen ja opit myös hieman uutta Jyväskylästä! Otamme mielellämme vastaan palautetta kierroksen rakenteesta ja sisällöstä. Halutessasi voit lähettää vapaamuotoisen viestin Musiikkikampuksen tuottajalle osoitteeseen mikael.minkkinen@edufutura.fi.

Kerrothan tästä myös kavereillesi!

Viitteet

[1] Lindell 2010 4, 8, 25–28. Tommila 1972, 175–176.
[2] Lindell 2010, 25, 29.
[3] Varpula 2009, 12.
[4] YLE artikkeli 2020. Tommila 1972 550. Varpula 2009, 11.
[5] Varpula 2009, 12, 14.
[6] Varpula 2009, 15, 47.
[7] Varpula 2009, 30–31.
[8] Keskisuomalainen 03.05.1932 no 99.
[9] Keskisuomalainen 13.05.1932 no. 107, Keskisuomalainen 12.05.1932 no. 106.
Varpula 2009, 33–34.
[10] Varpula 2009, 33–34.
[11] Varpula, 2009 37–38.
[12] Varpula 2009, 45–46. Keskisuomalainen 7.5.1935 no 103.
[13] Varpula 2009, 40.

Lähteet

Lindell, L., Jyväskylän kaupungintalo. Rakennushistoriallinen selvitys. 2010, Pro Gradu -tutkielma.

Tommila, P., 1970, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki.

Varpula, S., Vuosisadan kuoromatka. Vaput 1910–2010, 2009 Jyväskylä, Kirjapaino Kari Ky

YLE, Musiikin syntymäpäiväkalenteri, 21.4.2020. [Viitattu 17.6.2020]

CD Sydämellä, Vaput. Vaput 2010.