Puistokoulu

Maaliskuun 20. päivänä 1937 Keskisuomalaisessa ilmestyi artikkeli otsikolla ”Jyväskylä koulukaupunkina”. Artikkeli oli osa lehden juhlanumeroa, olihan Jyväskylän nimittäin täyttänyt sata vuotta. Koulutusta on pidetty ja pidetään edelleen tärkeänä osana kaupungin historiaa.¹

Jyväskylän Puistokadun kansakoulu. Valokuvaaja Gustaf Albert Stoore, 1913–1915, Keski-Suomen museo.

Puistokadun kansakoulu, ensimmäinen kansakoulurakennus Jyväskylässä. Museovirasto – Musketti.

Rakennuksen suunnitteli jyväskyläläinen arkkitehti Wivi Lönn. Se valmistui vuonna 1914², ja oli jo 1930-luvulla vakiintunut osaksi lasten elämää Jyväskylässä. Koulu edustaa puutalorakentamista, jossa näkyy siirtymä jugendista klassismiin. Koulu on ollut toiminnassa yli sata vuotta, ja rakennus on sekä rakennushistoriallisesti että historiallisesti merkittävä Jyväskylän ensimmäisenä kunnallisena kansakouluna.³

Näkymä Aren aukiolta Puistokadulle. Kaukana horisontissa näkyy myös Taulumäen kirkon torni. 1929–1938, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

1930-luvulla kansakouluopetus koki Jyväskylässä muutoksia. Kouluissa alettiin opettaa jatko-opetusta, jonka tehtävänä oli tarjota ammatillista osaamista ja antaa oppilaille mahdollisuuksia jatkaa opinnoissaan korkeakouluasteelle. Tätä ennen kansakoulu ja oppikoulu erottuivat jyrkemmin siinä, minkälaisia mahdollisuuksia oppilailla oli jatkaa opintojaan koulun päätyttyä. Tältä osin koulutus siis demokratisoitui. Kansakoulua pidettiin rahvaan kouluna, josta koululaiset eivät päässeet jatkamaan opintojaan, jos heitä ei hyväksytty oppikouluun.⁴

Puistokoulu näki kaikki muutokset, jotka suomalainen koulutusjärjestelmä on vuosikymmenten varrella kokenut. Jyväskylää on pidetty koulutuksen kehtona ja ammattiosaamisen lähteenä koulutuksen kentällä, ja sekä Seminaarinmäki että Puistokoulu muistuttavat tästä historiasta. Oppimisympäristön lisäksi Puistokoulu toimi myös kaupungin messujen ja näyttelyiden järjestyspaikkana.

Messuosasto Puistokoululla: Keski-Suomen Kukka- ja Siemenkauppa. 1920–1939, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Maanviljelysnäyttely Puistokoulun pihalla 1930, Jyväskylä, II kaupunginosa. Keski-Suomen museo.

Puistokoulu on edelleen toiminnassa, ja se kuuluu Keski-Suomen alueen arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi määriteltyjen rakennusten ja alueiden joukkoon.⁵ Koulun nykyiset oppilaat ovat tuottaneet Musiikkikampuksen Uponnut kaupunki -hanketta varten taidetta, kuten alla olevan opiskelijoiden kuvaamataidon töistä toteutetun animaation. Animaatio kannattaa katsoa koko näytöltä.

Vihje seuraavalle rastille

Taulumäen kirkko. Lohikoskentieltä portin pielestä avautuu parhaat näkymät kirkolle.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] J. M. Mikkola, Keskisuomalainen 1937.
[2] Tommila 1972.
[3] Keski-Suomen maakuntakaava, 14.
[4] Tommila 1972, 425−427.
[5] Keski-Suomen asemakaava.

Lähteet

Keskisuomalainen
20.3.1937 no 65.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, digi.kansalliskirjasto.fi

Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite, Keski-Suomen liitto. Verkossa: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa (pdf).

Tommila, P. (1972). Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965: I. [Jyväskylä]: Jyväskylän kaupunki.