Salome-elokuvateatteri ja Nikolainkulma

Nikolainkulma sijaitsee osoitteessa Asemakatu 6. Rakennus toimi kaupunginhotellina vuosien 1899−1959 välillä ja samalla Jyväskylän seuraelämän keskuksena. Ravintoloitsija Nikolai Wahlgren rakennutti talon vuonna 1899 laulujuhlien pitopaikaksi. Myös Alvar Aallon ensimmäinen arkkitehtitoimisto 1920-luvulla sijaitsi Nikolainkulmassa. Nikolainkulmalla on lisäksi rakennushistoriallista merkitystä harvinaiseksi käyneenä koristeellisena, sveitsiläistyylisenä puurakennuksena.¹

Katunäkymä Vapaudenkadulta. 1925–1935, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Näkymä Asemakadulta, Salomen elokuvateatterilta vastakkaiselle puolelle katua. Siinä missä Salomen entinen tontti on kokenut täyden muodonmuutoksen, on vanha Kaupunginhotellin rakennus edelleen olemassa ja nähnyt pitkän ajan sisällä monta eri käyttötarkoitusta.

Jyväskylän Asemakatua, oikealla risteyksessä Kaupunginhotelli. 1930−1940, Museovirasto – Musketti.

Nikolainkulma on ollut merkittävä paikka myös Jyväskylässä yli sata vuotta toimineelle Sirkat-kuorolle. Kuoron tilat sijaitsivat rakennuksen yläkerrassa. Sirkat onkin yksi Jyväskylän pitkäaikaisimmista kuoroista: kuoro on ollut olemassa 1890−luvun lopulta, jolloin kuoron nimeä Sirkat käytettiin ensimmäistä kertaa esityksessä.²

1927 valitsi Sirkkojen laulukunta Lassi Schlüterin johtajakseen. Schlüter sai kuulla valinnastaan ollessaan soittamassa viulua Salomessa.³ Schlüter uudisti kuoroa, ja kuoron 30−vuotiskonsertissa vuonna 1929 ohjelmissa oli peräti 85 laulua. Laulajien määrä oli kasvanut 37:ään. 1/3 lauluista oli valittu keskisuomalaisilta säveltäjiltä. Lupaavan alun jälkeen 30−luvulla kuoro koki silti usean johtajan vaihdoksen ja etsi suuntaa. 1939 40−vuotisjuhlakonsertti sai aikaan yleisöryntäyksen.⁴

Vuosina 1931−1932 Sirkkojen yhteydessä toimi lyhytaikaisesti myös 23-henkinen poikakuoro. Kuoro oli Jyväskylän urheiluseuroista mallia ottavaa nuorisotoimintaa, jolla pyrittiin turvaamaan laulajiston jälkikasvua.⁵

Mieskuoro Sirkat Hotelli Wahlgrenin salissa 1900-luvun alussa. Kuvaaja Gustaf Albert Stoore, 1907, Keski-Suomen museo.

Mieskuoro Sirkat 30-vuotisjuhlakonserttinsa yhteydessä. Eturivissä istumassa kuoron entisiä johtajia: vasemmalta lukien Juhani Pohjanmies, (ilmeisesti) Emil Leander, Stig Lund ja Martti Korpilahti. Kuorolaisten vieressä oikealla on näkyvissä kuoron lippu. Valokuvaamo Päijänne, 1930, Keski-Suomen museo.

Kuuntele Sirkkojen laulua napauttamalla alla olevia kuvakkeita!

Lue lisää Sirkoista: https://www.sirkat.fi/

Jyväskylän elokuvateatterit

1930-luvulle tultaessa Jyväskylän elokuvateatterit olivat vaihtuneet kahteen uudenaikaisempaan teatteriin nimeltä Salome ja Suomi-teatteri. Kaupunkikuva alkoi muuttua, ja Kirkkopuiston laidalla sijainneen entisen Opiksi ja Huviksi -elokuvateatterin tilalle oli noussut Kansallis-Osake-Pankin rakennuttama kerrostalo. Jyväskylän kokoiseen kaupunkiin mahtui useita elokuvateattereita, ja tekniikan kehittyessä vanhojen teattereiden kunnostamisen sijaan rakennettiinkin uusia.

Opiksi ja huviksi -elokuvateatteri toimi Gummeruksenkadulla Kirkkopuiston laidalla, mutta joutui lakkauttamaan toimintansa usean omistajan vaihdoksen jälkeen vuonna 1927. Valokuvaaja Jaakko Rusanen, 1926–1927, Keski-Suomen museo.

Keskisuomalainen 28.2.1936 no 48.

Keskisuomalainen 25.03.1938 no 69.

1930-luvulla elokuvateatterit alkoivat kasvaa kooltaan, ja Jyväskylässä niitä toimi yhtä aikaa parhaillaan useampi kuin kaksi kerrallaan. Elokuvien suosio oli suuri siitä hetkestä, kun ensimmäinen esitys Jyväskylässä pidettiin.⁶ Elokuvateatterit erottuivat kaupunkikuvasta usein erikoisella arkkitehtonisella tyylillään.

Osoitteessa Asemakatu 5 sijainnut elokuvateatteri Salome, jonka arkkitehtuurissa näkyy itämaisia vaikutteita. Tämän näkee varsinkin ikkunoiden muodossa. 1929, Keski-Suomen museo.

Elokuvateatteri Kinon Sali. 1930−1933, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Elokuvateatteri Salomen elokuvasali takaosasta kuvattuna kohti valkokangasta. Rakennuksen suunnitteli Toivo Salervo ja se valmistui alkuvuodesta 1927. Virvoitusjuomatehtailija Gustaf Jämes rakennutti Salomen korvaamaan Kirkkopuiston laidalla toimintansa lopettaneen Opiksi ja Huviksi -elokuvateatterin. Viimeiset vuosikymmenensä 1970-luvulle teatteri toimi nimellä Picnic. Valokuvaamo Päijänne, 1927–1939, Keski-Suomen museo.

Kilpailu Jyväskylän alueella oli kovaa, joten moni teatteri ei kestänyt kauan toiminnassa. Vanhemmat teatterit menettivät entisestä suosiostaan huolimatta katsojia uusille, uudemman aikaisille uusille teattereille.

Vihje seuraavalle rastille

Kunnallistalo. Viimeistä viedään Kaupungintalon kulmalla.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Keski-Suomen maakuntakaava, 14.
[2] Junkkari 1999, 10.
[3] Junkkari 1999, 77.
[4] Junkkari 1999, 77−93.
[5] Junkkari 1999, 80.
[6] Jäppinen 2017, 178−185.

Lähteet

Keskisuomalainen
28.02.1936 no 48
25.03.1938 no 69

Junkkari, O. (1999). Sata miehekästä laulun vuotta: Mieskuoro Sirkat 1899-1999. [Jyväskylä]: [Mieskuoro Sirkat].

Jäppinen, J. (2017). Kadonnutta kaupunkia etsimässä: Tarinoita Jyväskylän puretuista rakennuksista. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy

Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite, Keski-Suomen liitto. Verkossa: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa (pdf).

Tommila, P. (1972). Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965: I. [Jyväskylä]: Jyväskylän kaupunki.