Taulumäen kirkko

Kun alkuperäinen Taulumäen puukirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1918, meni yli 10 vuotta ennen kuin samalle paikalle saatiin uusi kirkko. Vuonna 1927 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehti Elsi Borg ja hänen kivikirkostaan tuli ensimmäinen naisen suunnittelema kirkkorakennus Suomessa.¹

Borgin suunnittelema kirkko on merkittävä 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin edustaja ja tästä ”kauniista temppelistä” tuli suosittu nähtävyys matkailijoiden keskuudessa jo 1930-luvulla. Uusklassismia edustava kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka julkisivu on rapattu ja maalattu kalkkimaalilla vaaleaksi. Pääsisäänkäynnin yläpuolella portaittain kohoavaan, yli 30 metriä korkeaan kellotorniin on arkkitehti ottanut vaikutteita ulkomaan matkaltaan Skånesta.²

Taulumäen kirkko. Kuvaaja Matti Poutvaara, 1940–1959, Museovirasto – Museketti, Historian kuvakokoelma, Matti Poutvaaran kokoelma

Kirkon sisätilojen koristelusta vastasi taiteilija Paavo Leinonen. Hänen kädenjälkeään ovat lehterikerroksen kaiteeseen kuvatut Raamatun henkilöt, enkelimaalaukset, sekä kuorin sivuille maalatut kohtaukset Uudesta testamentista. Kuoriosan takaseinässä on syvennys, johon on sijoitettu Eero Järnefeltin alttaritaulu Kristus käy veden päällä (1892–1893). Teos oli onnistuttu pelastamaan ensimmäisen kirkon tulipalosta. Järnefeltin alttaritaulun alapuolella on jyväskyläläisen taiteilijan Jonas Heiskan predellamaalaus (kuva, joka liittyy sivuaiheena kiinteästi isompaan kuvaan) Jeesus – Hyvä paimen (1929). Molemmat teokset, samoin kuin kirkon koko kuoriosa, ovat hieman savun tummentamia, johtuen kirkossa vuonna 1934 syttyneestä tulipalosta.³

Eero Järnefeltin alttarimaalaus Kristus käy veden päällä (1892–1893). Kuvaaja Daniel Nyblin n. 1890, Kansallisgallerian arkistokokoelmat, WSOY S II, 283.

Sisäkuva Taulumäen kirkosta. Kuvaaja Martti Jokinen, 1997, Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma.

Jyväskylän maalaiskunnan uusi ja ajanmukainen kirkko vihittiin käyttöön sunnuntaina 27.10.1929. Kirkon vihkimistilaisuus keräsi kirkkoon huomattavan määrän ihmisiä huolimatta siitä, että tilaisuudesta kiersi pelottava huhu. Huhun mukaan muuan tietäjä oli väittänyt uuden kirkon katon sortuvan vihkiäisjuhlassa. Tarpeeksi kierrettyään huhu muutti muotoaan niin, että pari päivää ennen vihkijuhlia uskottiin jo kolmen papin nähneen enneunta kirkon katon sortumisesta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vihkiäisiä vietettiin ilman sen suurempia katastrofeja.⁴

Vaikka kirkossa ja ehtoollisella käynti oli jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen hieman vähentynyt, pidettiin juhlapyhien, kuten joulun ja pääsiäisen, jumalanpalveluksia edelleen arvossa, samoin kuin kaste-, vihki- ja hautajaistilaisuuksia.⁵ Taulumäen kirkosta tuli suosittu konserttipaikka ja normaalien kirkkomenojen lisäksi siellä pidettiin 1930-luvun aikana mm. maaseurakunnan kuoron, Jyväskylän kirkkokuoron, naiskuoro Vappujen ja Mieskuoro Sirkkojen esityksiä.

Ilmakuva Taulumäen kirkosta. Kuvaaja veljekset Karhumäki, 1935, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma.

Vihje seuraavalle rastille

Työväentalo (Aalto-sali). QR-koodi löytyy salin ovilta.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Jäppinen, Voutilainen, 2016 37–38. Nurkkala, 1980 69–70.
[2] Jäppinen, Voutilainen, 2016 37–38. Nurkkala, 1980 69–70.
[3] Jäppinen, Voutilainen, 2016 37–38. Nurkkala, 1980 69–70.
[4] Keskisuomalainen 26.10.1929 no 247; 29.10.1929 no 249; 30.10.1929 no 250; 25.11.1932 no 272
[5] Tommila 1972, 541–542.

Lähteet

Keskisuomalainen:
26.10.1929 no 247
29.10.1929 no 249
30.10.1929 no 250
25.11.1932 no 272

Jäppinen, Jussi & Voutilainen, Heli-Maija (2016) Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä, Kirjakaari Oy.

Nurkkala, Yrjö (1980) Eero Järnefeltin Kristus käy veden päällä -alttaritaulu. Pro gradu -tutkielma, taidehistoria, Jyväskylän yliopisto.

Tommila, Päiviö (1972) Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965. Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki.