Jyväskylän työväentalo

Jyväskylän työväentalo on Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka rakennettiin vuosien 1924−25 aikana. 1930-luvulla työväentalolla oli monenlaista kulttuuritoimintaa.

Katunäkymä Väinönkatua ylöspäin. 1927–1928, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Valmistuessaan Jyväskylän työväentalo erottui selkeästi ympäristöstään, sillä kaupungin keskusta koostui vielä suurelta osin puutalokortteleista ja niiden pihapiireistä. Kun Jyväskylä siirtyi 1930-luvulle, uudisrakentaminen ja keskustan muutos oli käynnistynyt, ja Työväentalo oli ensimmäisiä viitteitä tulevasta muutoksesta. Aalto muokkasikin Jyväskylän katukuvaa omilla luomuksillaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana.

Jyväskylän Työväen kahvilan henkilökunta. Valokuvaaja Rusanen, 1925, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Jyväskylän työväentalon suunnittelutyö oli Alvar Aallon ensimmäisiä. Rakennuksen arkkitehtuuri on saanut vaikutteita eteläeurooppalaisesta arkkitehtuurista ja 1920-luvulla Suomessa vallinneesta klassistisesta suuntauksesta. Rakennus toimi laajasti erilaisten kulttuuritapahtumien tiloina, kuten teatterina, kokoontumistiloina ja ravintolana. Esimerkiksi Työväen Teatteri toimi rakennuksessa, ja sen ohjelmistoa esitettiin säännöllisesti. Sanomalehti Keskisuomalainen mainosti Työväen Teatterin esityksiä, jotka elokuvateattereiden rinnalla huvittivat jyväskyläläisiä.

Jyväskylän Työväen Teatterin lämpiö. 1925–1939, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Jyväskylän Työväen Teatterin sali. 1925–1939, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Jyväskylän Työväen Teatterin katsomo. 1925–1939, Keski-Suomen museo, Valokuvaamo Päijänne.

Työväentalon sali oli pitkään yksi Jyväskylän tunnetuimmista teattereista. Sen puitteet olivat kauniin koristeelliset ja juhlavat verrattuna esimerkiksi elokuvateattereiden hillitympiin saleihin. Rakennuksen ravintola tarjosi myös kokoontumispaikan. Mielenkiintoista on, että Alvar Aalto suunnitteli sekä Työväentalon että Suojeluskunnan rakennuksen.

1930-luvulla Työväentalo koki ensimmäiset muutokset sisätiloissa sitten rakennustyön. Sittemmin varsinkin ravintolatilat ovat kokeneet paljon muutoksia.¹

Katunäkymä Kauppakadulta. 1928–1937, Keski-Suomen Museo, Valokuvaamo Päijänne.

Kaikkiaan Työväentalon ympäristö koki 1930-luvulla suuria muutoksia. Tämän sivun ensimmäinen kuva näyttää seudun 1920-luvun puolella, ja viimeisen kuvan kohdalla, 30-luvun lopulle tultaessa, massiivisempi kivirakentaminen on alkanut korvata puutaloja.

Vihje seuraavalle rastille

Nikolainkulma. QR-koodi löytyy rakennuksen pääovilta.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Suhonen, P. 2008.

Lähteet

Aalto, A., Suhonen, P., Holma, M., Moorhouse, J. & Mattila, S. (2008). Jyväskylän työväentalo: The Workers’ Club, Jyväskylä (3. laaj. p.). Jyväskylä: Alvar Aalto -säätiö.

Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite, Keski-Suomen liitto.

Verkossa: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa (pdf).