Viljamakasiini (Kaupunginkirjasto ja Tieteellinen kirjasto)

Jyväskylän kaupungin omistamasta Viljamakasiinista remontoitiin vuonna 1916 arkkitehti Wivi Lönnin piirustusten mukaan kirjastorakennus. Samalla rakennettiin sen viereen kirjastonhoitajan asunto. Rakennukseen oli tarkoitus muuttaa Yliopistoyhdistyksen omistama Tieteellinen kirjasto, mutta lopulta myös Jyväskylän lainakirjasto ja lukusali (muutti nimensä Kaupunginkirjastoksi vuonna 1933) muutti samaan rakennukseen. Molemmat kirjastot toimivat tilanahtaudesta huolimatta Viljamakasiinissa vuoteen 1948 asti.¹

Viljamakasiini 1930-luvulla. Kuvaaja Pietinen, 1934. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.

Suunniteltua yliopistoa varten 1910-luvulla perustettu Tieteellinen kirjasto ja piirilääkäri W.S. Schildt-Kilpisen vuonna 1863 perustama kaupunginkirjasto olivat Jyväskylän merkittävimmät kirjastot 1930-luvulla.² Vapaakappaleoikeuden turvin Tieteellisen kirjaston kokoelmat olivat kasvaneet huomattavasti ja ne edistivät suuresti tutkimustoiminnan alkua Jyväskylässä 1930-luvulla. Tieteellisellä kirjastolla olikin tutkijoille suuri merkitys, samoin kesäyliopistossa opiskeleville.³

Kasvatustieteellisen korkeakoulun toiminnan alkaessa Jyväskylän Yliopistoyhdistys tarjosi Tieteellistä kirjastoa valtiolle korkeakoulun haltuun luovutettavaksi. Asiasta käytiin kovaa vääntöä, mutta lopulta valtioneuvosto hyväksyi Yliopistoyhdistyksen tarjouksen toukokuussa 1936. Kirjaston toiminta jatkui kuitenkin lähes entiseen tapaan silloisissa tiloissaan Viljamakasiinissa 1940-luvulle asti, lukuun ottamatta muutamia kirjaston osia, joita siroteltiin korkeakoulun rakennuksiin.⁴

Jyväskylän kaupunginkirjaston virkailijoita. Kuvaaja Kauko Kippo, 1948, Suomen Ilmavoimamuseo/Keski-Suomen museo.

Kaupunginkirjaston lastenosaston lukusali 1940-luvun lopussa. Kuvaaja Kauko Kippo, 1948, Suomen Ilmavoimamuseo/Keski-Suomen museo.

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa tehdyt uudistukset, kuten uusi avohyllyjärjestelmä, helpottivat kaupunginkirjaston käyttöä ja laajensivat sen käyttäjäpiiriä. 1930-luvun pula-aika kuitenkin vaikeutti kaupunginkirjaston toimintaa, vaikka lainaaminen lisääntyikin. Eniten lainauksia tehtiin vuonna 1933, jolloin lainattiin 40 000 kirjaa.⁵ Eniten luettiin 1930-luvun alussa kaunokirjallisuutta, historiaa ja lastenkirjallisuutta.⁶

Vihje seuraavalle rastille

Cygnaeuksenpuisto. Koodi löytyy puistosta, polun varrelta.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet

[1] Eskelinen 1963, 41–42; Tommila 1972, 435, 441.
[2] Keskisuomalainen 17.8.1933 no 186. Tommila, 1972, 435.
[3] Keskisuomalainen 6.3.1932 no 53; 25.8.1932 no 193.
[4] Keskisuomalainen 23.5.1936 no 116.
[5] Eskelinen 1963, 53; Tommila 1972, 434-437, 440.
[6] Keskisuomalainen 10.10.1931 no 232.

Lähteet

Keskisuomalainen:
23.5.1936 no 116.
17.8.1933 no 186.
10.10.1931 no 232.
6.3.1932 no 53.
25.8.1932 no 193.

Eskelinen, Eino (1963) ”Jyväskylän kaupunginkirjaston vaiheita 1916–1963”. Teoksessa Raittila Pekka & Repo, Ville & Salmi, Kaija & Ekholm, Rauno (toim.) Jyväskylän kaupunginkirjaston juhlakirja 1863–1963, s. 36–60, Jyväskylä, Jyväskylän kaupungin kirjastolautakunta.

Tommila, Päiviö (1970) Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965. Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki.